Kylätalon esittely

Kylätalon historiaa

Seurantalo on alkuaan rakennettu vuonna 1905 nuorisoseuran taloksi. Rakennus oli nuorisoseuran omistuksessa aina vuoteen 1940 saakka. Tämän jälkeen rakennuksen omistajina ovat olleet Suojeluskunta 1940 – 1945 ja Manttaalikunta 1945 – 1954. Vuodesta 1954 lähtien talo on ollut urheiluseura Muuruveden Jyske ry:n omistuksessa.

Seurantalo on rakennuskaavassa suojeltu rakennus. Vuonna 1992 suoritetussa inventoinnissa rakennus on luokiteltu historiallisesti ja maisemallisesti arvokkaaksi rakennukseksi. Rakennus oli heikossa kunnossa, hyvin vähäisemmällä käytöllä ja viimeiset vuosikymmenet kylmilläänkin.

Seurantalosta kylätaloksi

Talon peruskorjaustyöt käynnistyivät talkootyönä keväällä 2009 mittavalla vanhojen rakenteiden purku- ja puhdistustyönä. Purkutyön edetessä rakennuksen todellinen kunto paljastui ja purettavaa riittikin sitten pari vuotta. Purkamisen rinnalla käynnistettiin korjaustyö kattourakalla ja se valmistui kesällä 2010. Kunnostus- ja uudisrakentamista tehtiin raha- ja talkootyöresurssien puitteissa yhteensä kuusi ja puoli vuotta.

Talon korjaustyössä uusittiin kokonaan eteis-, WC-, kahvio- ja keittiötilat ja yläkerran huone. Keittiö varustettiin laitoskeittiökoneilla. Salin laipiota laskettiin lisäeritystilan saamiseksi. Salin ikkunat kunnostettiin perinteisin menetelmin, salin seinät maalattiin, näyttämö uusittiin ja varustettiin teatterivalmiuksin. Uudisrakennuksena rakennettiin tekninen tila sekä etu- ja takakuistit. Talon koko LVIS-tekniikka uusittiin. Lämmitysjärjestelmäksi asennettiin maalämpö ja lämmönjako tapahtuu salissa pattereille sekä eteisessä, kahviossa, keittiössä ja yläkerrassa lattialämmityksenä. Näyttämön alle ja ullakolle rakennettiin varastot ja lopuksi koko talo maalattiin öljymaalilla.

Piha-aluetta nostettiin osittain kalliomurskeella ja Juankosken kaupungilta saatiin lahjaluontoisesti ostettua lisämaata parkkipaikan tarpeisiin. Koko piha-alue kunnostettiin, valaistiin ja pihatöiden yhteydessä eristettiin myös vesi- ja viemärilinja. Koko hankkeen kustannusarvioksi muodostui noin 400.000 euroa.

Pääosa töistä tehtiin talkootyönä, mutta rakenteiden uusimistyössä käytettiin asiantuntevia kirvesmiehiä ja urakoitsijoita sekä LVIS-töissä alan yrityksiä. Koko rakennushankkeessa käytettiin mahdollisimman paljon paikallisia yrityksiä ja tavarantoimittajia.